Yhteistyötä auttaa tietoisuus siitä, että bisneksen onnistuessa kaikki hyötyvät hankkeesta. Ja että sen epäonnistuessa kaikki menettävät.

Liiketoiminnan yhteistyökuvion analyysi

Liiketoiminta-analyysi, jossa uutta liiketoimintaa ja uusia yhteistyökumppaneita tarkastellaan huomioiden panostukset, tuloksen jako, riskit - sekä aika. Liiketoiminnan systemaattinen analysointi tarkoittaa ymmärryksen kasvattamista; se ei tarkoita analyysiin uskomista.

Jotta yhteistyö kestäisi kaikille osapuolille hedelmällisenä, on paikallaan arvioida hanketta myös siitä näkökulmasta, että joskus tökkii. On normaalia, että asiat eivät suju siten, kuin alussa toivotaan. Koskee myös ns varmoja asioita.

Liiketoiminta-analyysi

Analyysin on laatinut Seppo Jyrkinen ja se on vapaasti kopioitavissa ja muokattavissa. Ja toki kommentit ovat tervetulleita.

Maalaa ja siirrä leikepöydän kautta tekstinkäsittelyysi. Saat valmiit otsikot omalle työllesi, kun poistat tarpeettomat ja lisäät uusia.

Käy jokainen bisneksessä mukana oleva osapuoli yksi kerrallaan läpi. Huomaa, että joskus bisneksessä on sellaisiakin osapuolia, jotka juridisesti ovat ulkopuolisia, mutta silti mukana.

On merkittävä ero siinä, onko joku mukana yksityishenkilönä vaiko yrityksensä kautta. Ero kärjistyy epäonnistumisissa, joissa yksityishenkilö kantaa vastuuta lopun ikänsä, mutta yrityksen vastuut voidaan katkaista sen konkurssiin.

Ja muista sijoittaa myös itsesi muiden joukkoon!

Uuden liiketoiminnan analyysi

1. Sitoutuminen

Etsi vastaus kysymykseen: "Miksi kukin lähtee mukaan?" Tämä auttaa löytämään vastauksen sitoutumisen suuruuteen. Psykologisten tekijöiden arviointi on erittäin vaikeaa, mutta se kannattaa tehdä.

1.1. Kuinka voimakkaasti eri osapuolet sitoutuvat hankkeeseen?

1.2. Kuinka sitoutuminen ilmenee? (Sitoutuu henkilönä, yrityksen kautta, paperiyrityksen kautta, sitoo 1% omaisuudestaan, sitoo 90% omaisuudestaan...)

1.3. Kuinka pitkäaikaisesti eri osapuolet sitoutuvat? (Vuosirajoite, elinikäinen, eläkeikä...)

1.4. Voiko sitoutuminen katketa kesken hankkeen? (Loppuu mielenkiinto, rahat, joutuu sairaalaan, vaihtaa työpaikkaa...)

2. Panostus projektiin

Mitä eri osapuolet antavat hankkeelle ja kuinka arvokasta se on. Hankkeen eri vaiheissa samankaltaisella asialla voi olla eri suuruinen merkitys. Alkuvaiheessa palkaton työ (!) voi olla hankkeen elinehto, loppuvaiheessa se voi olla merkityksetöntä.

2.1. Omaa pääomaa (rahaa)

2.2. Lainaa (rahaa, tavaraa, työtiloja...)

2.3. Takauksia

a) henkilötakuu on ankara

b) takuu "oikeasti toimivan" yrityksen kautta on hyvä

c) takuu paperiyrityksen kautta on huono

2.4. Tavaraa

2.5. Työtä

2.6. Tietotaitoa (ammatillista "teknistä" osaamista, kontakteja, näkemystä...)

2.7. Käyttöoikeuksia

2.8. Persoonaan sidottuja vahvuuksia ("kantava voima" jollain sektorilla, motivaatiota, innostusta...)

2.9. Jotain muuta...

3. Mitä kukin saa kun homma onnistuu

Kuinka tulosta tai jotain muuta jaetaan. Ja tuloksen jaossa kannattaa tarkastella suhteita, että jokaisen saama hyöty on oikeassa suhteessa panokseen ja riskiin. Uusi yritys uusilla markkinoilla - vain yksi kuudesta jää henkiin. Yhden onnistuneen hankkeen on katettava viiden epäonnistuneen kulut.

3.1. Rahana

3.2. Tavarana

3.3. Palkkana

3.4. Tietotaitona ja kokemuksena

3.5. Mainosarvona

3.6. Jotain muuta...

4. Jos homma menee puihin, niin mitä kukin menettää

Uusista hankkeista valtaosa epäonnistuu. Mikä on riskin todennäköisyys? Kantaako riskirahoittaja riskin vai kaatuuko se jollekin toiselle osapuolella.

4.1. Rahana

4.2. Tavarana

4.3. Palkattomana työnä

4.4. Tietotaitona

4.5. Menetettynä maineena ja/tai luottotietoina

4.6. Jotain muuta...

5. Aikatarkastelu

Ajan käsitteen ymmärtäminen on suomalaisen kulttuurin heikkoja kohtia. Liian moni ajattelee, että koska tulevaisuudesta ei ole varmuutta, niin sitä ei kannata lainkaan ajatella. Aikatarkastelu ei kuitenkaan tarkoita analyyseihin uskomista, vaan ymmärryksen kasvattamista.

5.1. Välittömästi sopimuksen jälkeen

5.2. 1 v kuluttua

5.3. 5 v kuluttua

5.4. Jokin muu ajanjakso...

6. Kuka voittaa, jos homma menee pieleen?

Joskus käy niinkin, että todella hyvä hanke etsii konkurssin jälkeen uuden muodon ja jatkuu - toivon mukaan - paremmalla kuviolla.

6.1. konkurssipesästä saa hyvän keksinnön / tietotaitoa / koneita pilkkahinnalla

6.2. joku toteaa kilpailijan poistuneen markkinoilta (kilpailee asiakkaista, rahoituksesta, pikkukylän kunkun tittelistä jne)

6.3. joku saa osaajasta vuosiksi hyvän työntekijän, jopa halvalla hinnalla

6.4. joku osakas ehtii saada rahaa ulos hankkeesta

6.5. joku ulkopuolinen laskuttaja ehtii saada rahaa ulos hankkeesta

6.6. jotain muuta...

7. Lopputulos

Kannattaako tämä? Onko tämä kestävä ja kohtuullinen kaikkien kannalta?