Olemassa olevien totuuksien ja tapojen kyseenalaistaminen on kehittymisen edellytys. Ja tämä kyseenalaistaminen koskee eritoten omia ajatuksia.

Homekoulu, lämpöpumppu ja muuta mukavaa

Karjan Keksijät ry:n parissa kehkeytyneitä ideoita hometaloista ja lämpöpumpuista. Osin käytännössä testattuja, osin pohdiskeluasteella olevia.

Homekoulu ja homeen torjunta

Rakennus, jonka ilmanvaihto toimii hallitsemattomasti, on altis homeongelmille. Yksi homeen muodostumista edesauttava seikka on ilman virtaus ikkunaraoista ja muista vastaavista sisätiloihin. Vuotokohtiin muodostuu talvisaikaan kylmän ja lämpimän rajapinta ja siten kondenssikosteutta. Kosteus on edellytys homeen muodostumiselle.

Homeen torjunta voidaan toteuttaa tekemällä huonetilasta selvästi ylipaineinen. Tällöin ilmaa ei virtaisi raoista sisälle päin, vaan päinvastoin. Kylmän ja lämpimän rajapinta, ja home, muodostuisi rakennuksen ulkopinnoille. Tällöin kondenssikosteutta ei muodostuisi sisätiloihin lainkaan ja homeen muodostumisedellytykset heikkenisivät.

Ylipaineistuksesta olisi toinenkin hyöty. Ilman virratessa sisältä ulospäin, se puhaltaisi seinärakenteissa kehittyneet itiöt rakosista suoraan ulos sitä mukaa kuin niitä syntyisi eli ne eivät lainkaan pääsisi kiertämään sisäilmassa.

Liian voimakas ylipaineistus sisältää tosin vaaransa sekin. Saman periaatteen - kylmän ja lämpimän kohtaamisen - mukaisesti myös rakennuksen ulkopinnalle tai eristeiden sisälle voi muodostua kondenssivettä ja sen seurauksena hometta. On vaara, että ajan kanssa se tuhoaisi rakenteita ja leviäisi myös sisätiloihin.

Olisiko ratkaisu jonkinlainen valvottu ylipaineistus, jossa sisäilman paine tunkee ilmaa ulospäin, mutta niin vähän kuin mahdollista? Eräänlainen piripintaan täytetty lasi?

Homeongelmainen koulu joudutaan joka tapauksessa purkamaan. Mikäli tätä voidaan siirtää ilmastointia kehittämällä, se voi olla taloudellisesti mielekästä. Eri ratkaisujen kustannuksia vertailtaessa on erityisesti syytä huomioida allergioille altistuneitten lasten pahimmillaan elinikäiset vaivat ja hoidot. Homekoulun ilmastoinnin muutos on halvempi ratkaisu kuin kokonaan uuden koulun rakentaminen. Se on sitten kokonaan eri asia, jos koulun rakenteet ovat kelvottoman kunnossapidon vuoksi läpeensä mädäntyneet.

Autotallin "lämmitys" poistoilmalla

Koneellinen ilmastointi puhaltaa lämmitetyn huoneilman taivaan tuuliin. Sen hyötykäyttö huonetilojen imuilman esilämmityksessä voi olla jälkikäteen rakennettuna kallis ratkaisu.

Entäpä jos huonetiloista poistettava lämmin ilma johdettaisiin autotalliin tai muuhun tekniseen tilaan. Ja vasta sen jälkeen kokonaan pois rakennuksesta? Onko tälle olemassa estettä? Mitä sanovat palomääräykset?

Houkuttelevaa tässä on, että yksi patteri jäisi kokonaan pois käytöstä.

Lämpöpumppu

Sisäyksikön sijoitus

Lämpöpumppu lämmittää ilmaa ja lämmin ilma nousee ylös. Miksi lämpöpumppujen sisäyksiköt usein asennetaan huoneen yläosiin? Jos sisäyksikkö hoitaa samaa tehtävää kuin lämmityspatteri, niin sen tulisi myös sijaita samassa paikassa eli huonetilan alaosissa. Ikkunan alla, jotta ikkunasta hohkava viileys ei leviäisi lattialle.

Asennus yläosaan mielekäs, mikäli sisäyksikköä halutaan käyttää nimenomaan huonetilan jäähdyttämiseen, jolloin viileä ilma leviää ylhäältä alas.

Kumpi on tärkeämpää, huoneen lämmittäminen vaiko jäähdyttäminen ja mitkä ovat sijoitusvaihtoehtojen vuosikustannukset?

Vai onko sisäyksiköiden nykyiselle asennustavalle olemassa muita syitä? Luonnontieteellistä, teknistä, juridista? Vai onko kyseessä vain "maan tapa".

Ilman imu lämpöpumppuun

Rossipohja eli tuulettuva alapohja muodostaa lämpöteknisesti erinomaisen paikan lämpöpumpun imuilmalle. Talon alla on aina hukkalämpöä eli ilma lattian alla on lämpimämpää kuin täysin vapaassa ulkoilmassa.

Lämpöpumpun hyötysuhde on sitä parempi, mitä korkeampi on imuilman lämpötila. Ottamalla imuilma lattian alta, parannetaan lämpöpumpun hyötysuhdetta aika mitättömin kustannuksin.

Esimerkiksi jos pientalon alapohjan ilmatilavuus on 100m³ ja lämpöpumpun ilman kulutus 300m³/t niin talon alla ilma vaihtuu 20 minuutissa minkä ajan se ehtii lämmetä. Onko lämpeneminen merkittävää ja saadaanko lämpö imettyä talteen?

Erään rakennuksessa lämpötila alapohjan ryömintätilassa on kahden vuoden ajan ollut vähintään -2 astetta tai enemmän, vaikka ulkoilman lämpötila on ollut jopa -25 astetta. Onko vaaraa, että asunnon lattia viilenee, kun sen alta imetään "lämmin" ilma ilmapumppuun?

Kosteuden poisto lämpöpumpusta

Lämpöpumppu kehittää kosteutta joka talvisaikaan jäätyy ulkoilmassa sijaitsevan poistoaukon välittömään läheisyyteen. Kondenssivettä voi kertyä kymmeniä litroja viikossa ja laitteiston toimintaa on valvottava sekä jäät tarvittaessa poistettava. Ulkoyksikön automaattinen sulatus pudottaa laitteeseen jäätyneen kondenssiveden ulkoyksikön alle, missä se jäätyy uudelleen ja joudutaan poistamaan mekaanisesti.

Yksi tapa ongelmasta eroon pääsemiseen on viemäröidä kondenssiveden poisto. Koska tämä tulee ulkotiloihin, veden kulku tulee varmistaa poistoputken sisällä olevalla lämmityskaapelilla. Kytkinkellon voi laittaa ohjaamaan kaapelin lämmitystä automaattisesti.